fbpx

Hammaskarieksen ennaltaehkäisy

Etusivu/Palvelut/Hammaskarieksen ennaltaehkäisy

3Hammaskarieksen ennaltaehkäisy

Hammaskarieksen ennaltaehkäisy on tarpeen jo ennen kuin hammas on puhjennut suuhun. Äidin hampaiden kunto vaikuttaa myös lapsen suun terveyteen. Lapsen hampaat kehittyvät raskauden aikana. Oikea ruokavalio ja suuhygienia auttavat välttämään äidin hammassairauksia, ja lapsen hampaat kehittyvät terveiksi ja vahvoiksi. Tulevan äidin hampaiden kunnolla raskauden aikana on olennainen merkitys. Hampaat on tarkistutettava hammaslääkärillä sekä raskauden ensimmäisen että toisen puoliskon aikana, ja karieshampaat on hoidettava. Hoitamattomien hampaiden takia kariesta aiheuttavien mikrobien määrä kasvaa suuontelossa, ja se tarttuu helposti eteenpäin vauvalle. Vauvan saatua tartunnan kariesta aiheuttavat mikrobit ovat suuontelossa jo ennen maitohampaiden puhkeamista. Hampaiden puhjetessa saavat heikosti kalkkeutuneet maitohampaat tartunnan heti, ja niin luodaan taipumus varhaisen lapsen kariekseen eli ”tuttipullokarieksen” syntyyn, mikä vahingoittaa koko maitohampaistoa. Tämän välttämiseksi on raskaana olevan ja nuoren äidin hampaisto hoidettava välittömästi ja vältettävä tutin tai lusikan omaan suuhun panemista ennen sen antamista vauvalle.

Maitohammaskausi

Maitohammaskausi on tärkeä karieksen ennaltaehkäisemiseksi sekä maitohampaistossa että kehittyvässä pysyvässä hampaistossa. On tärkeää käydä hammaslääkärin vastaanotolla heti, kun ensimmäiset hampaat puhkeavat. Normaalin hampaiston osalta riittää, että aloitetaan hampaiden harjaaminen. Vauvan hampaat harjataan haalealla vedellä ja pehmeää kumista vauvan hammasharjaa käyttäen. Myöhemmin, kun lapsi osaa sylkeä ja huuhdella suun, käytetään pehmeää lasten hammasharjaa ja siirrytään hammastahnoihin. Saatavilla on lapsille tarkoitettuja hammastahnoja, jotka sopivat heille makunsa ja fluorisisältönsä puolesta. Lapsen on mentävä nukkumaan hampaat puhtaina. On koetettava välttää öisin syöttämistä. On myös vältettävä makeita juomia ja pitkään kestävää rintaruokintaa. Hampaisiin jäävä ruoka-aine luo suotuisan ympäristön hammaskarieksen syntymiselle.

Suuontelo on terve, kun ikenet ovat vaaleanpunaiset ja hampaat valkoiset. Maitohampaat alkavat puhjeta 6–12 kuukauden iässä. 24–30 kuukauden ikäisenä olisi kaikkien maitohampaiden oltava suussa.

3–5-vuotiaat lapset

Lapsen vanhempi harjaa lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä – aamiaisen jälkeen ja ennen nukkumaan menoa. Käytetään fluoria sisältävää hammastahnaa, ellei juomaveden fluorisisältö ylitä normiarvoja. Hammastahnaa asetetaan hammasharjalle herneen kokoinen annos.

6-vuotias ja vanhempi lapsi

Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä. Vanhemmat auttavat ja neuvovat hampaiden pesussa 8. ikävuoteen saakka. Tänä aikana puhkeavat ensimmäiset pysyvät hampaat. Hammaslääkärin tarkastuksen pitäisi olla pakollista. Tämän lisäksi on myös ajoittaisia profylaktisia toimenpiteitä, kuten hammaskiven poistaminen, takahampaiden puremispintojen päällystäminen fluoria sisältävillä geeleillä ja lakoilla, ylimpien etuhampaiden kontaktipintojen päällystäminen fluorilakalla, hammaslangan käytön opettaminen jne.

12-vuotias ja vanhempi lapsi

Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla, hammaslankaa käytetään kerran päivässä. On tärkeää syödä valkuais- ja kivennäisaineita sisältävää ruokaa ja rajoittaa toistuvaa napostelua ja makeiden hiilihydraattipitoisten ruokien syömistä.

Yhteenveto

Karieksen ennaltaehkäisy on aloitettava raskauden aikana käymällä hammaslääkärin vastaanotolla ja hoitamalla reikiintyneet hampaat. Vältetään vauvan tartuttamista kariesta aiheuttavilla mikrobeilla, eli ei laiteta tuttia tai lusikkaa ensin omaan suuhun. Aloitetaan lapsen hampaiden pesu heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Käytetään lapsille tarkoitettua fluoripitoista hammastahnaa. Puhjenneet pysyvät hampaat päällystetään fluoripitoisella lakalla/geelillä tai sidosaineella. Pidetään kiinni ruokailuajoista, syödään riittävästi vihanneksia ja vältetään napostelua ja makeisia. Käydään hammaslääkärin vastaanotolla kaksi kertaa vuodessa.

Hammaskaries ja sen hoito

Hammaskaries on yleisin hammassairaus, joka on yli 80 %:lla ihmisistä. Hoitamattoman karieksen vuoksi menetetään elämän aikana paljon hampaita. Karieksen oireet aiheuttavat kovaa särkyä ja leukaluiden tulehduksia, jotka voivat vahingoittaa koko elimistöä. Hammaskaries on mikrobien aiheuttama hammasta vahingoittava sairaus, jossa hampaan kudos hajoaa, menettää kiinnityksen ja irtoaa. Tämän jälkeen hampaaseen syntyy karies, eli se reikiintyy. Vaurio etenee, ellei karieksen vahingoittamaa kudosta poisteta ja hammasta paikata ajoissa. Kariesprosessi alkaa ensin hammaskiillon pinnalla valkoisena tai ruskeana pigmentoituneena läiskänä. Tässä ns. täplävaiheessa on vielä mahdollista hidastaa karieksen kehittymistä! Täplävaiheen karieksen hoidossa ei tarvita laitteita, eli porausta. Täplän hoitoon käytetään fluoria sisältäviä lakkoja ja geelejä, joita levitetään hampaan vahingoittuneelle pinnalle. Tätä menetelmää on tehtävä toistuvasti − erityisesti lapsille, joiden suuhun on puhjenneet pysyvät hampaat. Karieksen havaitseminen ajoissa on erittäin tärkeää. Lasten tulisi käydä hammastarkastuksessa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aikuisten kerran vuodessa, jotta tarvittavat toimenpiteet voitaisiin tehdä.

Karieksen kehittymisessä erotetaan neljä vaihetta: D1 – pintavaihe, hammaskiillon keskiosaan ulottuva, D2 – hammaskiillon läpäisevä vaihe, D – keskikokoiseen hammaskudokseen eli dentiiniin ulottuva ja D4 – syvä hammasytimen läheisyyteen ulottuva karies (välillä särkevä hammas).

Karieksen hoito

Karieksen hoito riippuu vaurion laajuudesta ja sen sijainnista hampaan pinnalla. Vaurioitunut saattaa olla yksi tai useampi hampaan kohta, tai laajempi alue ydinosaan saakka. Karieksen hoito käsittää vaurioituneen kudoksen poistamisen joko käsin tai koneellisesti ja syntyneen vaurion täyttämisen siihen sopivalla materiaalilla. Nykyään karies poistetaan nopeakierroksisilla, hammaskudosta säästävillä, vesijäähdytteisillä porilla. Hampaan anatomia palautetaan esteettisesti sopivilla ja kudosystävällisillä korkealaatuisilla täytemateriaaleilla. Yleisimmin käytössä ovat valokovetetut komposiittimateriaalit, joita on olemassa sopivan värisinä kaikkiin hampaisiin (Filtek, 3M, Kulzer, Densply jne.). Maitohampaiden hoidossa pikkulapsilla käytetään myös ionomeerisementtejä (Fuji, CeramFil jne.), jotka on helpompi asettaa, eivätkä ne ole niin herkkiä kosteudelle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä syvän karieksen hoitoon, jossa pitää usein vaikuttaa myös hammasytimeen. Tässä hoidossa käytetään antibakteerisesti vaikuttavia ja hammaskudosta vahvistavia väliaikaisia täytteitä (IRM ym.). Syvän karieksen ja lasten äskettäin puhjenneiden pysyvien hampaiden osalta sopii hoito kahdessa vaiheessa (Step by step). Pienillä lapsilla (kolmevuotiaaseen asti) voidaan karies hoitaa poikkeuksetta myös käsivälineillä (ART). Hampaiden purentapintoihin sijoitettavien täytteiden osalta käytetään metallisia tai selluloidisia elementtejä, joilla vältetään täytteiden tarrautuminen toisiinsa. Karies on hoidettu, kun täyte on sijoitettu käsiteltyyn vaurioituneeseen paikkaan, hampaan anatomia on palautettu ja ulkopinta hiottu.

Yhteenveto

Karieksen hoito on aloitettava niin aikaisiin kuin mahdollista. Täplävaiheessa karies ei tarvitse korjaavaa hoitoa. Vanhat täytteet, jotka ovat kuluneet tai vaurioituneet, on vaihdettava. Karieksen hoitoa ei saa siirtää eteenpäin, koska prosessi syvenee ja vahingoittaa hammaskudosta yhä enemmän. Karieksen vaurioittamat hampaat voidaan paikkauksen avulla korjata sekä esteettisesti että toiminnallisesti. Hampaat on tarkastutettava vähintään kerran vuodessa.